Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kemikaaleja siivouksessa usein käytetään. On erilaisia puhdistus- ja kirkastusaineita, valkaisuaineita, vahoja ja liuottimia. Kemikaaleista jää väistämättä jäämiä puhdistettuihin pintoihin ja hengitysilmaan. Mitä jos siivouksesta selviäisikin käyttämällä pelkkää vettä?

Vesimolekyyli koostuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Vesijohtovedessä on aina myös muita maaperästä peräisin olevia tai vedenkäsittelyssä lisättyjä aineita. Erilaiset suolat aiheuttavat veden kovuutta. Suolat myös muodostavat puhdistusaineiden kanssa reagoidessaan pinnoille saostumia, ellei pintoja kuivata. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän siivoamiseen tarvitaan pesu- ja puhdistusaineita.

Kemikaaliton siivous perustuu menetelmiin, joissa tavalliseen vesijohtoveteen on saatu perinteisen puhdistusaineen ominaisuudet suodattamalla vettä, lisäämällä siihen happea tai muuntamalla vesi miljoonia nanokuplia sisältäväksi.

Suomessa markkinoidaan puhdasvesinä esimerkiksi aktiivivettä ja ultrapuhdasta vettä. Pelkkä vesi ilman tehoainetta ei pysty pilkkomaan mikrobeja tai orgaanista likaa ja siksi veden lisäksi puhdistamiseen tarvitaan tehoaine.

Aktiiviveden tehoaine on happi. Se puhdistaa orgaanista likaa hyvin ja jäämättömästi. Ultrapuhdas vesi on eri menetelmin valmistettua lähes ionivapaata vettä, joka liuottaa itseensä orgaanisia ja epäorgaanisia materiaaleja, joihin se on kosketuksissa.

Veden ominaisuuksiin vaikutetaan ionisaattorien ja otsonaattorien avulla. Ionisaattorissa vesimolekyyli hajotetaan vety- ja hydroksidi-ioneiksi. Otsonaattorissa hanaveteen sekoitetaan otsonia. Otsonimolekyylin muodostaa kolme happiatomia. Reaktiossa vesimolekyyli ei hajoa, mutta otsonista vapautuu happiatomeja, joilla on muun muassa mikrobeja tuhoava vaikutus.

Kemikaalittomassa siivouksessa käytetään puhdistettua vettä yhdessä mikrokuidun kanssa. Ultrapuhdas vesi itsessään ei riitä, vaan siivous vaatii myös mekaanisen puhdistuksen.

Ultrapuhdas vesi soveltuu kaikille pinnoille lasista metalliin ja kokolattiamattoihin. Paras tulos on saatu ikkunoissa, peileissä ja ruostumattomasta teräksestä tehdyissä pinnoissa. Jonkin verran tarvitaan silti esimerkiksi kalkinpoistoa ja emäksisiä aineita pinttyneeseen rasvalikaan.

Huokoisille pinnoille kertyy pesuainejäämiä. Ultrapuhtaalla vedellä jäämiä ei kerry, jolloin pinta on puhtaampi.

Tutkimusten mukaan puhdasvesillä tehty siivous on yhtä tehokasta kuin puhdistusainesiivous. Muun muassa Åbo Akademi on luopunut kokonaan kemikaaleista lähes 100 000 neliön tiloissaan Turussa ja Vaasassa kokeiltuaan aktiivivesisiivousta. Siivoojien kokemukset olivat hyvät ja puhdistusteho vähintään ennallaan.

Åbo Akademi halusi tutkia myös kemikaalittoman siivouksen vaikutusta sisäilmaan. Tutkimuksen mukaan sisäilman laatu parani, joskaan ei korjautunut kokonaan.

Hyviä puolia kemikaalittomassa siivouksessa on myös siivouksen tekijän kemikaalialtistuksen väheneminen. Iho pysyy parempana, eikä tarvitse hengittää allergisoivia kemikaaleja. Pesuaineissa on muun muassa säilöntäaineita, jotka aerosolisoituessaan päätyvät hengitysilmaan.

Kemikaaliton siivoaminen on ympäristöystävällistä ja turvallista sekä tilojen käyttäjille että niitä puhtaana pitäville. Lisäksi ympäristö kiittää, kun ei tarvitse hankkia muoviin ja kartonkiin pakattuja puhdistusaineita.